Déclinaison / Conjugueur latin
| PRÉSENT |
| I sing. | dēmōlĭor |
| II sing. | dēmōlīris, dēmōlīre |
| III sing. | dēmōlītur |
| I plur. | dēmōlīmur |
| II plur. | dēmōlimĭni |
| III plur. | dēmōliuntur |
| IMPARFAIT |
| I sing. | dēmōliēbar |
| II sing. | dēmōliebāris, dēmōliebāre |
| III sing. | dēmōliebātur |
| I plur. | dēmōliebāmur |
| II plur. | dēmōliebamĭni |
| III plur. | dēmōliebantur |
| FUTUR SIMPLE |
| I sing. | dēmōlĭar |
| II sing. | dēmōliēris, dēmōliēre |
| III sing. | dēmōliētur |
| I plur. | dēmōliēmur |
| II plur. | dēmōliemĭni |
| III plur. | dēmōlientur |
| PARFAIT |
| I sing. | demolitus, a, um sum |
| II sing. | demolitus, a, um es |
| III sing. | demolitus, a, um est |
| I plur. | demoliti, ae, a sumus |
| II plur. | demoliti, ae, a estis |
| III plur. | demoliti, ae, a sunt |
| PLUS-QUE-PARFAIT |
| I sing. | demolitus, a, um eram |
| II sing. | demolitus, a, um eras |
| III sing. | demolitus, a, um erat |
| I plur. | demoliti, ae, a eramus |
| II plur. | demoliti, ae, a eratis |
| III plur. | demoliti, ae, a erant |
| FUTUR ANTÉRIEUR |
| I sing. | demolitus, a, um ero |
| II sing. | demolitus, a, um eris |
| III sing. | demolitus, a, um erit |
| I plur. | demoliti, ae, a erimus |
| II plur. | demoliti, ae, a eritis |
| III plur. | demoliti, ae, a erunt |
| PRÉSENT |
| I sing. | dēmōlĭar |
| II sing. | dēmōliāris, dēmōliāre |
| III sing. | dēmōliātur |
| I plur. | dēmōliāmur |
| II plur. | dēmōliamĭni |
| III plur. | dēmōliantur |
| IMPARFAIT |
| I sing. | dēmōlīrer |
| II sing. | dēmōlirēris, demolivirēre |
| III sing. | dēmōlirētur |
| I plur. | dēmōlirēmur |
| II plur. | dēmōlirēmini |
| III plur. | dēmōlirentur |
| PARFAIT |
| I sing. | demolitus, a, um sim |
| II sing. | demolitus, a, um sis |
| III sing. | demolitus, a, um sit |
| I plur. | demoliti, ae, a simus |
| II plur. | demoliti, ae, a sitis |
| III plur. | demoliti, ae, a sint |
| PLUS-QUE-PARFAIT |
| I sing. | demolitus, a, um essem |
| II sing. | demolitus, a, um esses |
| III sing. | demolitus, a, um esset |
| I plur. | demoliti, ae, a essemus |
| II plur. | demoliti, ae, a essetis |
| III plur. | demoliti, ae, a essent |
| IMPÉRATIF |
| PRÉSENT |
| II sing. | dēmōlīre |
| II plur. | dēmōlimĭni |
| FUTUR |
| II sing. | dēmōlītor |
| III sing. | dēmōlītor |
| II plur. | |
| III plur. | dēmōliuntor |
| PARTICIPE |
| PARFAIT |
| demolitus, a, um |
| INFINITO |
| PRÉSENT |
| dēmōlīri |
| PARFAIT |
| Singolare: | demolitus, a, um esse |
| Plurale: | demoliti, ae, a esse |
| FUTUR |
| demolitum esse |
| GERUNDIVO |
| dēmōliendus, a, um |
| SUPIN |
| demolitu |
Parcourir le dictionnaire
A
B
C
D
E
F
G
H
I
J
K
L
M
N
O
P
Q
R
S
T
U
V
W
X
Y
Z
{{ID:DEMOLIOR100}}
---CACHE---
|
Visitez nos sites:
En français
In english
In Deutsch
En español
Em portugues
По русски
Στα ελληνικά
|
Ën piemontèis
|