Déclinaison / Conjugueur latin
| SINGULIER |
| Nom. | inpunitus |
| Gen. | inpuniti |
| Dat. | inpunito |
| Acc. | inpunitum |
| Abl. | inpunito |
| Voc. | inpunite |
| PLURIEL |
| Nom. | inpuniti |
| Gen. | inpunitōrum |
| Dat. | inpunitis |
| Acc. | inpunitos |
| Abl. | inpunitis |
| Voc. | inpuniti |
| SINGULIER |
| Nom. | inpunită |
| Gen. | inpunitae |
| Dat. | inpunitae |
| Acc. | inpunitam |
| Abl. | inpunitā |
| Voc. | inpunită |
| PLURIEL |
| Nom. | inpunitae |
| Gen. | inpunitārum |
| Dat. | inpunitis |
| Acc. | inpunitas |
| Abl. | inpunitis |
| Voc. | inpunitae |
| SINGULIER |
| Nom. | inpunitum |
| Gen. | inpuniti |
| Dat. | inpunito |
| Acc. | inpunitum |
| Abl. | inpunito |
| Voc. | inpunitum |
| PLURIEL |
| Nom. | inpunita |
| Gen. | inpunitōrum |
| Dat. | inpunitis |
| Acc. | inpunita |
| Abl. | inpunitis | |