Déclinaison / Conjugueur latin
| SINGULIER |
| Nom. | paenitus |
| Gen. | paeniti |
| Dat. | paenito |
| Acc. | paenitum |
| Abl. | paenito |
| Voc. | paenite |
| PLURIEL |
| Nom. | paeniti |
| Gen. | paenitōrum |
| Dat. | paenitis |
| Acc. | paenitos |
| Abl. | paenitis |
| Voc. | paeniti |
| SINGULIER |
| Nom. | paenită |
| Gen. | paenitae |
| Dat. | paenitae |
| Acc. | paenitam |
| Abl. | paenitā |
| Voc. | paenită |
| PLURIEL |
| Nom. | paenitae |
| Gen. | paenitārum |
| Dat. | paenitis |
| Acc. | paenitas |
| Abl. | paenitis |
| Voc. | paenitae |
| SINGULIER |
| Nom. | paenitum |
| Gen. | paeniti |
| Dat. | paenito |
| Acc. | paenitum |
| Abl. | paenito |
| Voc. | paenitum |
| PLURIEL |
| Nom. | paenita |
| Gen. | paenitōrum |
| Dat. | paenitis |
| Acc. | paenita |
| Abl. | paenitis | |