Déclinaison / Conjugueur latin
| SINGULIER |
| Nom. | putativus |
| Gen. | putativi |
| Dat. | putativo |
| Acc. | putativum |
| Abl. | putativo |
| Voc. | putative |
| PLURIEL |
| Nom. | putativi |
| Gen. | putativōrum |
| Dat. | putativis |
| Acc. | putativos |
| Abl. | putativis |
| Voc. | putativi |
| SINGULIER |
| Nom. | putativă |
| Gen. | putativae |
| Dat. | putativae |
| Acc. | putativam |
| Abl. | putativā |
| Voc. | putativă |
| PLURIEL |
| Nom. | putativae |
| Gen. | putativārum |
| Dat. | putativis |
| Acc. | putativas |
| Abl. | putativis |
| Voc. | putativae |
| SINGULIER |
| Nom. | putativum |
| Gen. | putativi |
| Dat. | putativo |
| Acc. | putativum |
| Abl. | putativo |
| Voc. | putativum |
| PLURIEL |
| Nom. | putativa |
| Gen. | putativōrum |
| Dat. | putativis |
| Acc. | putativa |
| Abl. | putativis | |